Sisäiset ja ulkoiset some-palvelut, osa 1/2: Käsitteet tutuiksi

Tässä postaussarjassa käsittelen sisäisen ja ulkoisen sosiaalisen median maailmaa. Postauksen ensimmäisessä osassa määrittelen ulkoista ja sisäistä somea ja toisessa osassa keskityn vertailemaan facebookin ja sisäisessä intrassa julkaistavan blogin hyötyjä, etuja, haittoja ja ristiriitoja. Jälkimmäisestä osasta löydät myös esimerkkejä hyvistä johtamis- ja esimiesviestinnän keinoista.

 

Mikäli somen maailma on sinulle aivan vieras, kerron ensin lyhyesti erilaisista palveluista, joita siellä tällä hetkellä on käytettävissä. Lista ei ole kattava, vaan sen on tarkoitus antaa sinulle tietoa mahdollisuuksista, joita tällä hetkellä on hyödynnettävissä. Mikäli palvelut ovat sinulle tuttuja voit hypätä lukemaan lisää ajatuksistani sosiaalisesta mediasta osasta 2/2.

Ulkoiseen sosiaaliseen mediaan kuuluvat:

v  Facebook: Palveluun voi luoda profiilin joko yksityishenkilönä, julkisuuden henkilönä tai organisaationa. Palvelussa profiilin voi pitää yksityisenä, jolloin julkaisusi näkevät vain hyväksymäsi kaverit tai julkisena, jolloin julkaisut ovat kaikkien nähtävillä.

v  Twitter: Palvelussa voit lähettää seuraajillesi 280 merkin mittaisia viestejä eli tviittejä. Tviittiin saa liitettyä linkkejä, joihin tviitillä voi viitata. Voit olla seuraajana palvelussa, ilman että seurattavasi seuraa sinua.  

v    Blogit: Blogin määritelmä lieneekin sinulle tuttu, kun olet nytkin sellaista lukemassa. Blogialustoja löytyy monenlaisia ja hyviä ilmaisiakin alustoja on useita. Säännölliset päivitykset ja oma aktiivisuutesi pitävät lukijoiden mielenkiinnon yllä.

v  Youtube: Tähän palveluun saat luotua kanavan, jolle voit tehdä videoita. Palvelussa voit säädellä sitä, kuka kanavasi näkee.

v  Podcastit: Tässä palvelussa puhuminen on pääasia, eli kyseessä on eräänlainen nettiradio. Voit siis suunnitella puheen ja pitää sen täällä. 

v  LinkedIn: Ammattimainen Facebookin kaltainen yhteisöpalvelu, jossa voit verkostoitua ja keskustella sinulle tärkeistä asioista.

v  Tiktok: Etenkin nuorten suosima viestintäkanava, jonne voit ladata lyhyitä videoita.

v  Instagram: Kuvien jakoon tarkoitettu palvelu. 

v  Slideshare-palvelussa: Täällä voit jakaa diaesityksiä.

 

Sisäiseen sosiaaliseen mediaan kuuluvat:

 

v  Sosiaalinen intra, esimerkiksi Confluence tai Microsoftin Sharepoint: Yrityksen sisäinen palvelu, jossa voit esimerkiksi jakaa tiedostoja ja muokata sekä kommentoida niitä. Täällä pystyt myös keskustelemaan asioista ja sisällyttämään tänne esimerkiksi blogin. Intran näkymän saat muokattua omiin tarpeisiisi sopivaksi.

v  Verkon pilvipalvelut, esimerkiksi Teams, Google Drive: Näissä pystyt muokkaamaan reaaliaikaisesti tiedostoja yhdessä tiimiläistesi

v  Doodle, Tapaaminen.net: näistä sovelluksista saat apua ajanhallintaan. Voit niiden avulla sopia tapaamisen nopeasti usean eri henkilön kanssa.

v  Skype, Zoom, Teams: Nämä sovellukset ovat käytettävissä videoneuvotteluita varten. Näiden kautta voit myös vetää koulutuksellisia webinaareja sillä niissä pystyt jakamaan muille oman näyttösi.

 

Mikäli palveluiden sisällöt kiinnostavat sinua enemmänkin, suosittelen sinua lukemaan:  Katleena Kortesuon kirjan Sano se someksi (1+2=3) Sosiaalisen median suuri laskuoppi. Kyseistä kirjaa käytin apuna ylläolevan listauksen tekemiseen.